~~~
Paljon mitään ei ole tapahtunut viime aikoina. Kesä on mennyt aika nopeasti, olen reissannut vähän paikasta toiseen. Kävin muutamaan otteeseen siskoni luona Joensuussa, Desuconissa Lahdessa, Animeconissa Jyväskylässä ja sukulaisteni luona Kuopiossa. Muuten olen lähinnä ollut töissä ja lopun ajasta lagaillut kotona Netflixiä katsellessa. Ainiin, kävinhän minä myös Ruotsissa KEIOS Festivaalissa, joten tuli sitä myös vähän pidemmällä reissattua.
En päässyt opiskelemaan, joten taas on edessä uusi välivuosi ja rankkaa pohdintaa siitä, mihin aion pyrkiä taas ensi haussa. Vielä mikään ala, jota harkitsen ei tunnu olevan ylitse muiden, mutta ehkä tässä vuoden aikana osaan tehdä jonkinlaisen päätöksen. Tuntuu, että jokaisen alan kohdalla on oma mutta toisaalta -kohta, joka laskee kiinnostustani kyseistä alaa kohtaan. Samalla ei auta, että useasta suunnasta tulee kommenttia, mitä minun tulisi tehdä ja opiskella, vaikka tiedän, että loppupelissä teen itse omat valintani ja päätökset elämässäni. Omaan luonteeseeni, kun kuuluu muiden tahtojen miellyttäminen. Pitäisi vain osata keskittyä siihen, mitä itse haluan eikä myöskään ottaa kaikkiea niin vakavasti. Kerranhan tässä vaan eletään.
Tuntuu, etten ole viimeisen kahden vuoden aikana oikein saanut otettua itseäni niskasta kiinni vaan pohdin asioita pitäisi -asenteella. Tuntuu etten ole oikein vieläkään palautunut lukioajasta. Se vei sillon kaikki voimat ja olen jotenkin pysähtynyt siihen tasolle. Ulkonäöllisesti olen 90% ajasta vieläkin kuin mikäkin spurgu jostain katuojasta, koska minulla ei riitä jaksamista siihen panostamiseen, vaikka halua kyllä löytyisi sataprosenttisesti. Vieläkin minulla on takaraivossa pelko siitä, että unettomuuteni tulee takaisin, joten stressaan nukkumaan menemistä melkein joka ilta, jos seuraavana päivänä on menoa ja kelaan mielessäni hetkiä, jolloin minulla olisi mahdollisuus nukkua kyseisenä päivänä. Jos menen päivällä jonnekin, kotiin tullessani siirryn automaattisesti sohvalle koomaamaan, aivan kuten lukion aikana, ja vietän siinä loppupäivän.
Tuntuu vaan, että elämänhalu on jotenkin nollassa ja olen vain sammaloitunut kotiin näiden viimeisen kahden vuoden aikana. Olen hirveän huono pitämään mitään kaverisuhteita yllä, ellei se toinen osapuoli ota minuun yhteyttä. Haluaisin vaan löytää jotain uutta sisältöä elämääni, jotta kiinnostus vanhoihin asioihin palautuisi jälleen takaisin.
